Kasvattajien myyntiehdot

Tämä postaus perustuu puhtaasti omaan mielipiteeseeni ja halustani kirjoittaa aiheesta, eli siis kasvattajien laatimat myyntiehdot kasvattien uusia omistajia varten. Olenhan itsekin määritellyt tietynlaisia ehtoja, mutta niiden kohdalla voisi puhua ennemmin suosituksista kuin ehdoista - en jaksa liikaa nipottaa, jos kasvatin uusi koti on muuten hyvä kaikin puolin. Mikä on kohtuullista "vaatia" uudelta omistajalta ja mikä ei? Aika hankala määritellä sinänsä, sillä jokaisella tuntuu olevan oma mielipiteensä asiasta. Otetaan esimerkkinä Tiusan myyntiehdot, jotka ovat _omasta mielestäni_ ihan kohtuulliset ja neuvoteltavissa.

Sivut ilmoitetaan kahden viikon kuluessa ostopäätöksestä sähköpostiin.
Jos on aikaa tarjota varsalle aktiivista kotia, niin on varmasti aikaa myös tehdä sille sivut parin viikon sisään. Eihän sivujen tarvitse alkuun sisältää muuta kuin perustiedot ja sukutaulun, en vaadi sivuille ilmestyvän välittömästi luonnetta, päiväkirjamerkintöjä tai edes kuvia. Tämäkin asia on aina neuvoteltavissa; ostajalla voi olla työkiireitä, matka tulossa tai vaikka tietokoneen toimivuuden kanssa ongelmia. Ainoa asia mitä en ymmärrä on  se, ettei voida pyytää sitä lisäaikaa vaan kasvattajana odotan sivuja kuukauden vain, koska uusi omistaja ei ole viitsinyt ilmoittaa ajanpuutteestaan.

Kasvatin nimeä, syntymäaikaa tai sukupuolta ei saa muuttaa jälkikäteen (pl. orin ruunaus).
Tämähän on nyt ihan selkeä juttu. Varsalle päätetään uuden omistajan kanssa nimi, joka on kummallekin ok ja sitä nyt ei vaan muuteta jälkikäteen. Syntymäaika olisi myös aika absurdia muuttaa yhtäkkiä, enkä näe mitään järkisyitä edes tehdä sellaista. Tammaa ei voi myöskään muuttaa oriksi tai oria tammaksi, mutta orin saa puolestani ruunata jos niin uusi omistaja haluaa tehdä.

Sivuilta tulee löytyä vähintään perustiedot, sukulaiset ja kasvattaja linkitettynä.
Eli ihan tavalliset virtuaalihevosen sivut. Tämä "ehto" taitaa kyllä olla aika turha ja olenkin miettinyt poistavani sen myyntiehdoista. En ole vielä kymmenen vuoden aikana törmännyt virtuaalihevosen sivuihin, joilta ei löytyisi näitä tietoja.

Sitten kolme viimeisintä myyntiehtoa, joiden suhteen mielipiteet vaihtelevat eri harrastajien kohdalla. Osoitteen vaihtuessa tulee vanhoille sivuille jättää uusi linkki tai ilmoittaa uusi osoite suoraan minulle: Miksi en voisi etsiä kasvatin uutta osoitetta hevosen VRL-profiilista? No ensinnäkin, liian usein sitä uutta osoitetta ei muisteta päivittää sinne profiiliin. En haluaisi kadottaa kasvattieni sivuja, jonka vuoksi olisi kohteliasta ilmoittaa osoitteen muutoksista - näin voin myös pitää kasvattilistauksen ajantasalla. Kasvatin kuollessa sille tehdään muistosivut, jotka tallennetaan Web Archiveen: Tämä on ehkä huonosti muotoiltu ehto minulta, sillä eihän kasvatti varsinaisesti tarvitse virallisia muistosivuja - kunhan sen kuollessa sivut eivät katoa netistä. Isolla osalla harrastajista on domainit, joiden suojissa sivut pysyvät tallennettuna ilmankin Web Archivea, mutta ihan varmuuden vuoksi ne olisi hyvä sinne tallentaa. Jos luovut kasvatista, tarjoathan sitä ensin minulle? Tämä on ehtona vain siksi, että haluaisin itse päättää kasvattieni kodit -- varmistaakseni, että ne pääsevät arvoiseensa kotiin ja sehän säästää omistajaltakin vaivaa, kun voi "tyrkätä" kasvatin takaisin kasvattajalle sen sijaan, että kuluttaisi aikaa uuden kodin etsimiseen. Onneksi nykypäivänä iso osa harrastajista ilmoittaa luopumisajatuksistaan kasvattajille, kiitos heille.

Entäs sitten mielestäni kohtuuttomat myyntiehdot? Noh, ensimmäisenä tulee mieleen jo ylläkin mainittu orin ruunaaminen. Mielestäni kasvattajalla ei ole oikeutta vaatia uutta omistajaa pitämään hevosta orina, jos omistaja sen haluaisi ruunata. Ne jalostuksen helmet yleensä pidetään omassa tallissa, eikä vaadita uusia omistajia pitämään hevosta orina vain siksi "Jos haluankin siitä varsan." Toinen mieleen painunut, useammallakin tallilla nähty myyntiehto on kilpaileminen. Totta kai itsekin toivon kilpailevia koteja kasvateilleni, mutta ei tulisi mieleenkään vaatia tiettyä sijoitusmäärää tietyn aikavälin sisällä. Sama laatuarvostelujen suhteen, en koskaan vaatisi uutta omistajaa käyttämään hevosta tietyn lajin tai useamman lajin laatuarvosteluissa vain siksi, että haluan kasvattilistalleni meriittihirmuja. Jos uusi omistaja kilpailee hitaampaan tahtiin tai päättääkin jättää laatuarvostelut kokonaan käymättä hevosella, niin minkä minä sille kasvattajana voin? Puoliveristen kohdalla on tullut huomattua myös näitä, että 'kasvatit ovat hyväksytty vain rotujen x ja x -jalostukseen'. MIKSI? Mitä väliä sillä on, jos joku haluaa teettää trakehnerilla varsoja vaikka sikapossun kanssa? Eihän se ole kenenkään häpeä, enkä usko sen laskevan kasvattajan arvoa työssään lainkaan.

Äh, en jotenkin saanut tästä tekstistä selkokielistä ja punainen lanka puuttuu. Teki mieli kirjoittaa, ehkä korjaan tekstiä myöhemmin ja saan sen punaisen langan tähän tai sitten en.. 

Blogin aloitus

.:. Koukussa mielikuvitusponeihin .:.


Jälleen uusi virtuaalihevosiin ja -talleihin liittyvä blogi on julkistettu lukijoille, joten lienee hyvä idea kirjoittaa pieni esittely ja kertoa vähän taustoja. Ruudun takana 20v. nainen - intohimona kirjoittaminen ja (virtuaali)hevoset. Pikseliponien kanssa virallisesti aloittanut vuonna -08, mutta pyörinyt hoitajana/vuokraajana pikselipiireissä sitäkin ennemmin.

Blogin tulevaisuus tulee olemaan täytetty mm. "asiateksteillä", pohdiskelulla virtuaalimaailman menoon liittyen ja ihmisiä kuohuttavilla henkilökohtaisilla mielipidekirjoituksilla. Tarinoita tallinomistajan arjesta, sekä sisäpiirin juoruista - vaihtelun vuoksi myös hyvän mielen arkimuminoita.


.:. Mielikuvituksen tuotokset, eli tallit .:.


Suomenhevonen on kaunis, ryhdikäs ja mielettömän monipuolinen hevonen hyvällä työmoraalilla. Rotu, jonka parissa olen pyörinyt ennenkin ja jolle olen menettänyt täysin sydämeni. Tauolta palatessani oli päivän selvää, että alottaisin puhtaalta pöydältä suomenhevosten kanssa. Toin itselleni suomenhevostamma Karman, josta kaikki sitten alkoi. Hommahan lähti totaalisesti lapasesta ja muutamassa kuukaudessa olin kerännyt jo ison lauman itselleni. Alter-egoni Isla Tiusasen sukunimen mukaan sai tallikin lopullisen nimensä, Tiusan Suomenhevoset. Tiusassa tavoitteet ovat korkealla ja hyvään ei tyydytä, kun täydellisyyttä tavoitellaan. Kilpailen hevosilla tavoitteellisesti, raahaan niitä milloin minkäkin lajin laatuarvostelutilaisuuksiin ja ihailen lopuksi ansaittua meriittirivistöä hevos(t)en sivuilla. Kasvatustoiminta lähti jo ensimmäisen puolen vuoden aikana vauhdikkaasti käyntiin, sillä heinä-/joulukuun välillä syntyi viisitoista kasvattia joista yli puolet (9kpl) muuttivat uusiin koteihin.


Puoliveriset ja niiden parissa harrastavat ihmiset olivat pitkään mulle kuin musta aukko, en tiennyt virtuaalimaailman puoliveristen tilanteesta yhtikäs mitään. Aloin kuitenkin ottamaan selvää, sillä halusin suomenhevosten rinnalle jotain erilaista. Seurasin puoliveriharrastajien keskusteluja, klikkailin tallien sivuilta toisille ja totesin virtuaalimaailman puoliveristen olevan hyvässä tilanteessa. Maaksi valikoitui lempimaani Saksa ja pääroduiksi tietenkin saksalaiset puoliveriset, mutta niiden sekaan on mahtunut myös muutama friisiläinen ja hieman harvinaisempi friesian sporthorse. Whacky Sporthorses tulee olemaan ikuinen projekti, jonka kanssa tunnustelen ja mietiskelen mitä kyseiseltä tallilta loppujen lopuksi oikein haluan. Etenen tallin suhteen hitaammin, en stressaa liikoja ja katson mihin tämän tallin suhteen tiet vievät tulevaisuudessa. Myös Whackyn hevoset kilpailevat omalla tasollaan (este- ja kouluradoilla), sekä käyvät laatuarvosteluissa - hieman leppoisempaan tahtiin.